”Halusin maalata kirkkaita, puhtaita värejä, valoa, iloakin.
Sitten tuli outoja, harmaita, valottomia päiviä. Monenlaisia synkkiä aikoja.
Yksinäisinä päivinä maalausteni hahmot pitivät minulle seuraa.
Harmaina päivinä ne toivat mukanaan värejä.
Kaikki ne halusivat kertoa minulle jotakin.
Maalaukseni ovat kuin näyttämöitä, joille maalaan pienen draaman. Lähtökohdiksi poimin eri medioista ihmishahmoja, joilla on kiinnostava kehon kieli. Usein ne tuntuvat viestivän sanattomasti jotain, josta haluan ottaa selvää. Annan hahmoille uuden identiteetin ja karsin pois sen, mihin en halua kiinnittää huomiota: vaatteiden yksityiskohdat sekä ympäristön tunnusmerkit. Sen sijaan tuon esille sanattomat viestit, tunteet ja pienet eleet.
Asettelen hahmoja kuin näyttämölle: hetkiksi, tilanteiksi, pysäytetyksi pantomiimiksi. Monissa maalauksissa
hahmo on yksin, toisissa kaksin, mutta aina keho ilmaisee ja kertoo sanattoman tarinan. Kerrostan maalauksiini ulkoista maailmaa ja sisäisiä mielen jännitteitä, näkyvää ja pinnan alla piilossa olevaa. Minua kiinnostaa se, mitä näytämme ulospäin ja mikä jää piiloon: usein valoisuus ja keveys päällä tummemmat sävyt syvemmällä.
Maalaukseni tutkivat tunne-elämän ja mielen jännitteitä ja pohtivat, mitä tapahtuu ihmisen mielessä
yksinäisyydessä ja kohtaamisissa. Ne voivat tarjota kaikupohjaa ja samaistumisen mahdollisuuksia aikana
jolloin psyyke ja ihmissuhteet ovat monin tavoin koetuksella.
Elisa Rovamo
Elisa Rovamo on opiskellut taidehistoriaa Helsingin Yliopistossa. Hänellä on loppututkinto Taideteollisessa
Korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) sekä opintoja Vapaassa Taidekoulussa. Rovamo maalaa aiheenaan ihmishahmo, joka usein on lähes abstrakteiksi väripinnoiksi pelkistetty. Hänen maalauksensa ovat psykologisesti latautuneita ja ne tarkastelevat ihmisen suhdetta itseensä ja toisiinsa. Rovamolla on ollut vuodesta 2002 alkaen yli 20 yksityisnäyttelyä ja hän on osallistunut kymmeniin yhteisnäyttelyihin. Elisa Rovamo on Taidemaalariliiton, Helsingin Taiteilijaseuran ja Viipurin Taiteilijaseuran jäsen.”
jkltaiteilijaseura.net 