Kirsi Neuvonen, Mielikuvia, monotypiota 18.8. – 5.9.2018, Galleria Becker

Kirsi Neuvonen Ilon päivä,
Kirsi Neuvonen, Ilon päivä, 2018 ,monotypia, lyijy-, hiili- ja liitupiirros

Mielikuvia – näyttely avautuu yleisölle 18.8.2018 Galleria Beckerissä, Jyväskylässä.

Aloitin monotypioiden teon 2016 ja syksyllä 2018 minulla on vuorossa järjestyksessä kolmas monotypiatekniikalla toteutettu yksityisnäyttely.

Uusi ajattelumalli ja lähestymistapa – suuri muutos sarjallisuudesta uniikkiin

Vertaan usein luovaa työtä matkantekoon ja silloin kun teen intensiivisesti näyttelyä ja uusia teoksia, olen joka päivä matkoilla.

Matkalla on ollut seikkailunmakua ja harhapolkuja, mutta päällimmäisenä on innostuneisuus ja kiitollisuus siitä, että sain vielä mahdollisuuden uudistua sekä teknisesti että ilmaisullisesti.

Monotypia tarkoittaa nimensä mukaan yhtä. Vedoksia syntyy vain yksi uniikki teos, kun taas metalligrafiikassa tarkoituksena on valmistaa laatat, joilla vedossarja voidaan vedostaa. Metalligrafiikassa työ syntyy prosessin edetessä syövytysten ja koevedostuksen kautta lopulliseksi työksi. Käyttämässäni monotypiatekniikassa vedostetaan vain yksi vedos väripintoineen, johon lisätään myöhemmin piirros. Ajattelussa täytyy tehdä suuri muutos, kun vaihtaa sarjallisesta työskentelytavasta yksilölliseen uniikkiin työskentelytapaan. Metalligrafiikanteokset ovat sarjallisuuden vuoksi edullisempia, kun taas monotypiat ovat uniikkiutensa vuoksi hintavampia.

Kevään ja kesän aikana syntyi sekä värikkäitä, vaaleataustaisia teoksia, että tummempisävyisiä ja tunnelmaltaan intensiivisempiä teoksia. Monotypioissa päivien erilaisuus vaikuttaa teoksiin. Aiheen tulkinta ja värimaailma ei ole koskaan sama, sillä teoksen syntymähetki on sidottu juuri siihen hetkeen eikä sitä voi mitenkään toistaa. Monotypian ainutkertaisuus korostaa tuota syntyhetkeä.

Teoksia tehdessäni mietin, kenen silmin katson maailmaa ja kenen muistikuviin eläydyn. Monotypialla toteutetuissa teoksissa olen etsinyt mielikuvia ja sisäisiä kokemuksia erilaisista paikoista ja tunnelmista. Luontopolku-teossarjan jälkeen monotypioiden aiheeksi valikoitui luonnostaan pienen tytön maailma – kokemuspaikat ja mielikuvat. Päästin oman sisäisen lapseni sekä vakavoitumaan että leikkimään teoksia tehdessäni. Tekniikan monipuolisuus vie minut jatkossakin monen tyyppisten aiheiden äärelle, lähelle ja kauas omilta tututuilta poluilta

Maalauksellisuus – spontaani väripintojen kanssa leikkiminen – kuin se olisi ollut aina sisälläni

Monotypiassa ei voi luonnostella ja suunnitella teosta kovin tarkasti etukäteen, kun taas metalligrafiikassa teknisen toteutuksen suunnittelu on täsmällistä ja vaiheistettua tietyn työsuunnitelman mukaan. Monotypiatekniikalla voin kokeilla, räiskiä, valuttaa ja laveerata mielinmäärin, intuitio ja tunne seuranani, kun taas metalligrafiikassa vastaava työvaihe tapahtuu syövyttämällä väripinnat kuparille seuraten kellosta ajan kulua. Molemmissa tekniikoissa lopputulosta ei voi täysin hallita ja se on kuitenkin aina yllätys.

Monotypiassa käytän kolmea painokertaa ja vedoksen kuivuttua toteutan viimeisen työvaiheen piirtämällä teokseen viivaa lyijyllä, hiilellä ja liidulla. Monotypiatekniikassa viivan lisääminen teokseen on viimeinen vaihe, kun taas metalligrafiikassa etsausviiva on prosessin alku. Monotypioiden liitu-, lyijy- ja hiilipiirros muistuttaa litografiaa, joten myös niiden jälki on graafista. Olenko astunutkaan niin kauas omalta polultani kuin ensin saattaa näyttää?

Maailma muuttuu – minä sen mukana

Yksi syy kiitollisuuteen monotypiaa kohtaan löytyy oivallusten sarjasta, jonka pidempi työrupeama tällä tekniikalla on saanut minut ymmärtämään. Monotypia on tekniikkana kevyt verrattuna kuparille syövytettyyn metalligrafiikkaan, sillä se on fyysisesti vähemmän kuormittavaa, mutta se on myös ympäristöystävällistä. Monotypian alustana käytetään kierrätettyjä offsetpeltejä, jotka ovat huomattavasti kevyemmät kuin kuparilaatat. Samat laatat toimivat alustana usealle teokselle, sillä edellisen teoksen värit pestään vedellä pois uuden tieltä. Metalligrafiikassa käytän öljypohjaisia värejä ja monotypiassa saman valmistajan vesiliukoisia värejä.

Monotypiassa ei tarvita missään vaiheessa liuottimia, kun ne taas ovat metalligrafiikassa välttämättömiä tietyissä työvaiheissa. Monotypiateoksia tehdessä ei synny käytännössä juuri lainkaan jätettä, ainoastaan kasa lyijykynien terotinsilppua sekä hylättyjen vedosten pino, joita pyrin kierrättämään ideoimalla niistä erilaisia sivutuotteita.

Tulen olemaan paikalla kertomassa näyttelystäni Galleria Beckerissä

su 19.8. 12 – 16, ke 22.8. 12 – 15, la 24.8. 12 – 15, ke 29.8 12 – 15, la 1.9. 12 – 15, ke 5.9. 15 – 17

Tiedustelut ja kuvapyynnöt Kirsi Neuvonen 0440300120 tai kirsi.neuvonen@copperfield.fi

 

 

Yksi vastaus artikkeliiin “Kirsi Neuvonen, Mielikuvia, monotypiota 18.8. – 5.9.2018, Galleria Becker

  1. Päivitysilmoitus: Perjantaituulet – kuvaajan

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close