Esko Railo, Lintuja ja muuta, grafiikkaa ja veistoksia 10.8.–15.8.2018

Esko Railo, Tienvarsien lintuja
Esko Railo, Tienvarsien lintuja, etsaus, akvatinta, 40 x 50 cm

Esko Railo on 54-vuotias taidegraafikko Porista, joka on myös luontokuvaaja ja tekee pronssiveistoksia. Grafiikassa Railo käyttää syvä- ja kohopainotekniikoita melko tasapuolisesti. Hän myös opettaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa näitä tekniikoita ja toimii grafiikan vastuuopettajana.

Railo kävi vuosina 1982-83 Oriveden opiston kuvataidelinjan ja 1983-86 Kankaanpääntaidekoulun. Toiminut Porin taidekoulussa opettajana 1986-97 ja Kankaanpään taidekoulussa, josta tuli sittemmin ammattikorkeakoulu vuodesta 1990 ja touhuaa siellä vieläkin päätoimisena tuntiopettajana.

Yksityis- ja ryhmänäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla on kasaantunut huomattava määrä. Museoihin ja julkisiin kokoelmiinkin ovat kelvanneet muun muassa:  aakkosten alkupäästä alkaen Alvar Aallon museo, Aineen Taidemuseo, Amos Anderssonin museo Emil Cedercreutzin museo, Helsingin kaupungin taidemuseo ja sitä rataa.

Railo kuuluu Suomen Taidegraafikoiden liittoon, Porin Taidegraafikoihin, Turun Taidegraafikoihin, Porin taiteilijaseuraan ja Suomen luonnon valokuvaajiin.

– – –

”Valitsin näyttelyn teemaksi työmatkani Porista Kankaanpäähän, siitä kokonaisuuden nimi ”Pori-Kankaanpää”. Teosteni aihepiiri on ollut Linnut parisen kymmentä vuotta, joten oli selvää, että kuvaan työmatkan varrella havaitsemiani siivekkäitä ja muuta oleellista. Käsittelen aiheeni niin, että Linnut kuvaan reaalisesti, maisemat graafisen abstraktisesti ja ihmisten touhut ovatkin jo hassumpi juttu. Teoksessa Haarahaukka, maakotka ja corolla on kuvattu harvinaisimmat petolinnut, jotka olen tavannut työmatkalla ja corollassa painelen minä. ”Närhiä” teoksessa on kaikenlaista riesaa matkan varrelta, jotka hidastavat matkantekoa. Närhiä näkee varsinkin syksyllä runsain mitoin, korpit lähes joka reissu, teeriä ja pyitä harvemmin. Tuulihaukka pesii jossain Vaasa-Parkano tien risteyksen lähettyvillä. Muuta sälää kuten Villu Jaanisoon veistos, rakennukset ja hienot puut olen liittänyt mukaan ja joitain yksittäisiä maisemia, kuten Isonevan suota.
Kuvien sisältöjen lisäksi olen kiinnostunut varsinkin metalligrafiikan teknisistä suorituksista ja näissäkin teoksissa olen keksinyt uusia tapoja pintarakenteiden suhteen, pintarakennefriikki kun olen. Kohopaino hommat tein yhden laatan tekniikalla.
Pronssit on valettu koulun valutilassa.”

Esko Railo

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close