ENSIN
”Kun kymmenen vuotta sitten pidin Keski-Suomen museossa mielestäni viimeisen näyttelyni, kokosin sinne merkittävän määrän viidenkymmenen vuoden aikana tekemistäni veistoksista. Osan niistä sain vielä lainata museoista ja jonkun myös muilta omistajilta.Sen jälkeen tuli hiljaisempi kausi. Osallistuinhan toki täällä ja Pohjamaallakin vielä muutamiin yhteisnäyttelyihin. En ajatellut tehdä enää uusia veistoksia, mutta mielessäni oli kuitenkin vielä joitakin aiheita, jotka eivät antaneet minulle rauhaa, ennen kuin taas otin savet esiin ja aloin muovata. Nyt olen kuitenkin ottanut mukaan myös muutamia sellaisia töitä, jotka eivät ennen ole olleet esillä ja vasta nyt valettu pronssiinTuore savi sormissani on aina tuntunut niin hyvältä, ettei sellaisesta ole voinut luopua. On nautinto tuntea, miten savi muuttaa muotoaan ja herättää mielikuvan ihmisestä, jota sitäkin koko ajan muokataan lapsesta aikuiseen yhteiskuntaan sopivaksi.”