
Luontoon liittyvät viittaukset toistuvat töissäni. Nyt nuo astiat ja kupit ovat myös kulkeutuneet mukaan. Niitä tein jonkinlaisessa hurmoksessa, kuin olisin etsinyt ajatusten kiinnittymis- tai vapautumiskohtaa. Juon vihreää teetä. Kaikenlaisia kuppeja olen kokeillut. Tuoreiden teelehtien ”mellow taste”, makean typerryttävä maku ja haju (!) tuntuu jo sellaiselle, ettei siitä voi luopua. Teen valmistamisen pienet toistuvat toiminnot ovat turvallisia.
HORTUS SANITATIS, ´terveyden puutarha´ -näyttelyssäni kasvit ja luontoympäristön merkit ovat jonkinlaisessa vastakohta-asetelmassa ihmisen tekemän kulttuurin symboliksi asettuneen astian ja kupin kanssa. Molempiin sisältöihin liittyy ideaalia, ihannointia ja huolenpitoa. Toisaalta ne ovat ääripäitä. Tilanne on ylimielisyydessään vähän koominenkin. Ihmisen oma paikka on kyseenalainen. Päivittäisen tiedonvälityksen tuomana näkökulmat kuin myös arki ovat traagisia. Puutarhuri kohtaa puutarhansa?
Näyttelyn nimen olen lainannut (H)Ortus Sanitatis -teokselta, joka on tekstiä ja kuvaa (puupiirroksia) sisältävä ensyklopedia 1400-luvun lopulta (Mainz, Saksa, 1491). Teoksen sivuilla opastetaan terveyden ja elinvoiman ammentamiseen luonnosta, kasveista, mineraaleista, linnuilta ja muilta eläimiltä. Myös kansanperinne, tarinat ja myyttien hahmot opastavat kirjaan tutustujaa.
Näyttelyn teokset on toteutettu öljyväreillä ja rasvaliidulla kierrätetylle pleksilasille ja paperipohjaisille materiaaleille. Osa maalauksista on maalattu sormilla.
Tarja Tella