”Sota on väkivallan äärimmäisin muoto. Olen ajatellut sotaa paljon. En muista elämästäni sellaista päivää, etten olisi ajatellut sotaa.
Leikin lapsena sotaa pikkusotilailla, sodin metsissä ja rakensin leikkiaseita heti kun osasin. Ensimmäiset toimivat jouset ja keihäät tein kahdeksanvuotiaana.
Olen lukenut sodista paljon ja katsonut sotaelokuvia ja sotadokumentteja.
Äitini isä oli sodassa lääkintämiehenä. Hain 17-vuotiaana vapaaehtoisena laskuvarjojääkäreihin. Matalan jalkapohjan kaaren takia en päässyt edes laskuvarjojääkärien testeihin. Nuorena ajatukset muuttuvat nopeasti. Menin siviilipalvelukseen, koska ajattelin 18-vuotiaana pasifistina, että sotia ei olisi, jos sotilaita ei olisi. Siviilipalvelusaikanani 1990 tapahtui Kuwaitin miehitys ja siitä seurasi Persianlahden sota. Sota palasi silloin myös Eurooppaan, Kroatiaan 1991. Muistan, kuinka nämä nuorta sivaria masensivat.
Elinaikanani (1970-2026) maapallolla on ollut 113 eri sotaa. Ukrainan sota 2022, on kestänyt pian neljä vuotta. Kun se alkoi, presidentti Sauli Niinistö sanoi: Naamiot on riisuttu. Sota on taas lähellä, vaikka tykkien jyly kuuluu vain televisiossa.
Ihmisen historia on yhtämittainen sotien luettelo. Kun jossain on rauhan aika, on valmisteltu uusia sotia. Sodan aloittamiseen löytyy aina syitä, vaikka populaatiot mahtuisivat jo alueilleen ja elämän perusresursseista ei olisi pulaa, kuten nyt Gazassa. Raamatussa on paljon sotia. Uskonnot on aina valjastettu sotiin. Kosto, eri värinen iho tai jokin aate kelpaavat sodan aloittamisen syyksi.
On kuin sota olisi odottanut suuriaivoista kädellistä ja kekseliästä nisäkästä, joka kykenisi tekemään sodista äärettömämpiä, massiivisempia ja julmempia tapahtumaketjuja kuin mikään muu aiempi eliölaji. Sodassa taannutaan ihmisen alkutasoille, ja tuhoamisen apuna on aina ajan korkein teknologia.
Oliko sota minussakin heti lapsena, kun sitä niin kovasti leikin? Synnyin 1970 ja Suomessa oli rauhan aika. Toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut silloin vain 25 vuotta. Hieman vähemmän ajallisesti kuin olen nyt toiminut kuvanveistäjän ammatissani.
Sodat harmittavat minua.
Eikö meistä ole parempaan? Jatkuuko ihmisen historia hamaan loppuunsa näin vaatimattomalla kehityksen tasolla?
Sodat ovat olleet minun piirroksissani lapsesta asti. Nyt sota on myös veistoksissani. Aiheena taidenäyttelylle laajuudessaan mahdoton. Silti tämä oli pakko tehdä.”
Juha Menna
BIO
Kuvanveistäjä Juha Menna (s. 1970) on valmistunut Kuvataideakatemian kuvanveiston laitokselta 1999 taiteen maisteriksi. Hän on pitänyt aktiivisesti yksityisnäyttelyitä vuodesta 1995 lähtien ja osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin. Viime vuosina myös ulkomailla; Saksa, Ruotsi, Viro.
Mennan päämateriaalit veistoksissa ovat puu ja pronssi, piirtämisessä hiili.
Mennan julkisia teoksia on esillä Helsingissä, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Juvalla ja hänen teoksiaan löytyy mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Suomen valtion ja Tampereen Taidemuseon kokoelmista. Vuosittain jaettava Kultainen Venla on Mennan käsialaa.
Menna on Suomen kuvanveistäjäliiton jäsen. Toiminta juryissa mm. SKjL ja Mitalitaiteenkilta. Kuvanveistäjän työn ohessa hän on toiminut kuvanveistonopettajana mm. Pekka Halosen Akatemiassa 2006-2024 ja ollut mukana perustamassa Nurmijärven Opiston Taidelinjaa 2025-…
Menna kirjoitti, näytteli ja lavasti yhdessä kuvanveistäjä Tapani Kokon ja teatteriohjaaja Kristian Smedsin kanssa esityksen ”Veistäjät” 2012-2014. ”Veistäjät” esityksessä yhdistettiin kuvanveistäjän työ ja teatteri. Esitys voitti Uudenmaan Taidetoimikunnan taidepalkinnon 2014.
jkltaiteilijaseura.net 