Näyttelyssäni haluaisin jakaa hiljaisia ajatuksia katsojan kanssa.
Työskentelen monipuolisesti erilaisten materiaalien parissa. Pronssi on minun suosikkini, mutta keramiikka ja nimenomaan posliini- ja paperiposliinisavi ovat olleet viimeisinä aikoina minulle ihana uutuus. Veistokseni eivät ole kooltaan suuria, ne ovat enemmän pienimuotoisena esillä, jokaisen työn takana on erilaisia ajatuksia, joista toivottavasti katsojallekin herää oivaluksia tai tunteita.
Veistoksien, reliefien ja piirustuksien valmistelun aikana pohdin nimenomaan hiljaisuutta ja sen puutetta nykymaailmassa.
Hiljaisuus on hyvin moniulotteinen ja monenlainen. Voisimme vaikka ymmärtää, että hiljaisuudella on monet kasvot.
Osaammeko vielä elää ilman tuhansia visuaalisia ja äänellisiä ärsykkeittä ja nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta? Uskon, että monet meistä tuntevat kaipuuta joko tietoisesti tai alitajuisesti.
Toivon teille, näyttelyn vieraille, nautinnollisia ja ajatuksia herättäviä hetkiä!
